Linux-tallaajan lavea polku

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 5: Vähän lisää komentorivistä Tuunaus Komentorivi on yksi Linux-maailman oleellisista työkaluista, jota tulet todennäköisesti käyttämään ainakin jonkun verran. Perusnäkymä on hyvin tylyn yksinkertainen, vaikka työkalu itsessään onkin tehokas. Aiemmin kirjoitin käyttäjän ja pääkäyttäjän eroista ja nämä kaksi käyttäjää erottaa komentorivillä seuraavasti. Ylempi teksti on käyttäjän prompti ja sen lopussa on $-merkki ja alempi prompti loppuu #-merkkiin, joka on merkki siitä, että nyt ollaan pääkäyttäjänä. Olen tuunannut omaa promptiani vähän siten, että se käyttää vähän enemmän värejä eri osien erottamiseksi. Ilman tuunausta prompti on samanlainen kuin tuo alempi pääkäyttäjän prompti, eli siinä ei ole värejä eikä mitään. Konsoli-ikkunaa voi tuunata haluamakseen etsimällä asetukset konsoliohjelman valikosta ja säätämällä asetuksia haluamakseen. Ikkunan värin voi muuttaa mustasta vaikka vihreäksi, ikkunaan saa läpinäkyvyyttä tai sitten tekstin ja taustan väri...

  Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 4: Komentorivi Windowsia käytettäessä komentoriviä ( command line, terminal, CLI ) tarvitsee todella harvoin, ellei käyttäjä ole tehokäyttäjän tasolla. Linux-maailmassa tilanne on vähän toinen, sillä pelkällä hiiren klikkailulla ei voi tehdä kaikkia toimintoja. Nykyisin Linuxin tilanne on sen suhteen kuitenkin muuttunut, että hiirellä voi tehdä jo paljon enemmän jutskia kuin aikanaan, mutta komentorivi on työkaluna silti vielä välillä aivan ehdoton. Tässä kuvassa näkyy Debian Gnomen yläpalkkia (käytössä on Arc-Menu perinteisen gnome-valikon sijaan) sekä komentorivi-ikkunan yläosaa. Komentorivityökaluna on Terminator, jonka voi ladata eri ohjelmavarastoista varsin helposti joko hiirellä klikkailemalla tai komentorivin kautta. Komentorivin kehotetta voi muokata omien halujen mukaiseksi ja siihen otan kantaa osassa 5. Komentorivin käyttö Komentoriviä on helppo käyttää, sillä sehän ei tarvitse muuta kuin komentojen kirjoittamista ja enterin painelua. ...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 3: Käyttäjä vai pääkäyttäjä? Tämä on kaikkien kysymysten äiti ja se pieni, mutta ratkaiseva tekijä siinä, onko kaikenlaisen kikkailun lopputuloksena lausahdus "Oho!" vai totaalinen ja peruuttamaton tuho. Distroa asentaessa asennusohjelma kysyy usein käyttäjän nimen ja salasanan sekä sen, käytetäänkö pääkäyttäjälle (usein administrator ) samaa salasanaa ja tähän kannattaa vastata kyllä, sillä silloin voit omalla salasanallasi käyttää sudo -komentoa ja olla hetken aikaa pääkäyttäjä. Mutta mitä tämä tarkoittaa?   (Kuvat: Pixabay)     Käyttäjän ja pääkäyttäjän ero Normaalille windows-käyttäjälle tämä on outoa, sillä Windows ei kysele turhia oikeuksia ja salasanoja. Linux-maailma on unix-maailma, jossa käyttäjillä on eri tasoja ja eri oikeuksia ja salasanoilla haetaan pientä turvallisuuslisää. Ajattele itseäsi autossa. Käyttäjä voi kyllä säätää kaikkea, mitä auton sisällä on, eli tuulilasinpyyhkimiä, lämpötilaa, tuuletusta, ikkunoiden asentoa ...

  Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 2: Distron valinnan jälkeen Distron valinnan jälkeen se pitää saada käyttöön, jotta siitä olisi hyötyä. Sinun täytyy ensin ladata kyseisen distron asennustiedosto levykuvana, eli .iso -tiedostona. Pidä huoli siitä, että yksittäisen kotikäyttäjän windows-läppärin ollessa kyseessä lataat levykuvan workstation - tai desktop -version. Esimerkiksi Fedoran tapauksessa: Iso-tiedoston lataus tapahtuu nuolen osoittamasta kohdasta. Kun tiedosto on latautunut, sinulla on kaksi vaihtoehtoa, eli joko teet tiedostosta käynnistyvän levykuvan usb-tikulle tai käytät sitä suoraan virtuaalikoneella. Usb-tikun voit tehdä esim. Balena Etcher -nimisellä ohjelmalla (tarkemmat ohjeet esim. tästä videosta) ja tikun tehtyäsi kytket sen koneeseesi ja käynnistät koneen uudelleen. Kun kone on käynnistymässä, niin paina Esc, Enter tjms. jotta pääset käynnistysvalikkoon ja sieltä valitset käynnistyslaitteeksi usb-tikkusi. Tämän jälkeen painat Enter ja jäät odottelemaan live-...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 1: Distron valinta Mikään ei ole niin haastavaa kuin valita itselleen linux-versio, joka miellyttää siinä määrin, että sitä jaksaa ja viitsii käyttää päivästä toiseen. Vaihtoehtoja on runsaasti ja niiden kokeilemiseen menee aikaa, joten ajattelin kirjoittaa ihan suomen kielisen kirjoituksen siitä, mitä kaikkea linuxia kokeillessa voi joutua pohtimaan. Aiheesta on englannin kielisiä kirjoituksia paljon, mutta suomeksi tietoa ei olekaan saatavilla liikaa, joten ajattelin työntää pienen lusikkani soppaan hämmentääkseni sitä vähän enemmän. Linux-tietouteni ei ole niin syvällistä kuin IT-alan ammattilaisen, sillä teen työkseni aivan muuta ja linux-touhu on minulle vain kevyt harrastus, mutta siinäpä juuri on yksi kirjoituksen pointeista, eli tavis kirjoittaa toisille taviksille. Toisilla linux-käyttäjillä on toisenlaisia mielipiteitä ja kokemuksia, kun taas minulla on omani ja kirjoitukseni onkin täysin subjektiivisen objektiivisuuden tuotos. Alkusanat Aloit...