Linux-tallaajan lavea polku

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 9: Ja sitten kovaa käyttöä Osat 1-8 ovat antaneet sinulle nopeat perusteet Linuxin käytön aloittamiselle ja näiden osien lukemisen jälkeen tiedät linux-maailmasta enemmän kuin minä aikanaan aloittaessani. Linuxissa on edelleenkin omat haasteensa, mutta kehitys kehittyy silläkin saralla, joten ongelmat muuttuvat pienemmiksi koko ajan. Se ei tietenkään poista faktaa, että ongelma on edelleenkin ongelma, mutta sen ongelman häiritsevyys vähenee koko ajan. (Kuvat: Pixabay) Kirjoitin osiot tarkoituksella vähän ylimalkaisesti, sillä Linuxin opettelu vaatii paljon omaa panosta ja oma-aloitteisuutta. Linux-maailma on kuitenkin pääosin erilainen kuin Windows- tai Mac-maailma ja joudutkin opettelemaan välillä aivan uuden filosofian uuden käyttöjärjestelmäsi kanssa. Kirjoitusteni perusteella pääset kuitenkin helpommin liikkeelle verrattuna yksin aloittamiseen ja tiedon etsiminen on sinulle helpompaa. En väitä, että Linuxin käytön aloittaminen on helppoa, sillä kaik...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 8: Linux ja tietoturva Nykymaailman it-maailman kauhuskenaarioiden toteutuessa on käyttäjällä, tai ainakin tulisi olla, mielessä oman toimintaympäristönsä tietoturva. Nyt en puhu siitä, kuinka isot korporaatiot vakoilevat pientä käyttäjää, vaan siitä, kuinka oma toiminta voi muuttaa toimintaympäristön joko turvalliseksi tai turvattomaksi. Windows-maailmassa ei tule toimeen ilman toimivaa virusturvaa, mutta mikä on tilanne Linux-maailmassa? (Kuvat: Pixabay) Virukset ja haittaohjelmat Linux-maailmassakin on viruksia, mutta niiden esiintymistiheys huomattavasti pienempi kuin Windows-maailmassa ja tässä isona tekijänä on ohjelmakoodin avoimuus, eli kaikki näkevät halutessaan lähdekoodin. Toinen vaikuttava tekijä virusten huonolle toimivuudelle on käyttäjä- ja pääkäyttäjätilien eriyttäminen. Kuten osassa 3 kirjoitin, on käyttäjällä ja pääkäyttäjällä oltava eri tilit, sillä koko ajan pääkäyttäjänä toimiminen altistaa järjestelmän niin käyttäjän omalle ...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 7: Ohjelmat Kuten Windowsissakin, Linux tarvitsee ohjelmia ollakseen käyttäjälleen hyödyksi. Windows-ohjelmat eivät kuitenkaan toimi suoraan Linuxissa, joten uusi käyttäjä joutuu hitusen miettimään ohjelmiaan. Distron alkuperä vaikuttaa siihen, millaisina ja miten pakattuina paketteina ohjelmat ovat, eli Debian pakkaa tiedostonsa eri tavoin kuin Fedora jne., joten käyttäjän haluaman ohjelman alkuperän suhteen täytyy olla tarkkana. Distron valinta voi vaikuttaa myös käytettävien ohjelmien versioon ja ikään, ja esimerkiksi Debian tulee noin vuoden tai kaksi joidenkin ohjelmien kanssa. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä normaalin käyttäjän kannalta, mutta se on hyvä tiedostaa. Repot eli ohjemistovarastot Jokaisella distrolla on omat reponsa ( repository , ohjelmistovarasto/-kirjasto), jonne kehittäjät lataavat ohjelmat käyttäjän asennettavaksi. Sen lisäksi yleisesti käytössä on Flatpak-niminen repo, jota useimmat distrot osaavat käyttää hyväkseen helpo...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 6: Tietokoneen hankinta, kokemusasiantuntijan rooli Alussa mainitsin tietokoneen ja Linuxin yhteistyöstä, että siinä saattaa olla joitain häiriöitä mikäli tietokone on uusi. Itselläni tuli uuden läppärin hankinta eteen ja muutaman päivän vertailun jälkeen päädyin tilaamaani laitteeseen. Konesuosituksia linux-käyttöön on paljon ja uutta konetta valitessani mielessäni oli taannoin lukemani artikkeli, jossa mainittiin  erityisesti Lenovon Thinkpadien ja Dellin läppäreiden toimivan linuxin kanssa jo uutena. Tässä lienee taustalla paljolti se, että näiden konemallien käyttämä tekniikka ei pääosin ole uusinta uutta, vaan hyväksi ja toimivaksi todettua vanhempaa tekniikkaa. Näin ollen päätin hankkia Lenovon Thinkpadin mallia E14, sillä tässä yksilössä voima riittää vähän pidemmälle olematta kuitenkaan kauhea tykki ja tiedon valtavirran kuningas. Koska kyseinen läppäri on kuitenkin tuotantolinjan uudemmasta päästä, eli alle vuoden vanha malli tjms., joten p...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 5: Vähän lisää komentorivistä Tuunaus Komentorivi on yksi Linux-maailman oleellisista työkaluista, jota tulet todennäköisesti käyttämään ainakin jonkun verran. Perusnäkymä on hyvin tylyn yksinkertainen, vaikka työkalu itsessään onkin tehokas. Aiemmin kirjoitin käyttäjän ja pääkäyttäjän eroista ja nämä kaksi käyttäjää erottaa komentorivillä seuraavasti. Ylempi teksti on käyttäjän prompti ja sen lopussa on $-merkki ja alempi prompti loppuu #-merkkiin, joka on merkki siitä, että nyt ollaan pääkäyttäjänä. Olen tuunannut omaa promptiani vähän siten, että se käyttää vähän enemmän värejä eri osien erottamiseksi. Ilman tuunausta prompti on samanlainen kuin tuo alempi pääkäyttäjän prompti, eli siinä ei ole värejä eikä mitään. Konsoli-ikkunaa voi tuunata haluamakseen etsimällä asetukset konsoliohjelman valikosta ja säätämällä asetuksia haluamakseen. Ikkunan värin voi muuttaa mustasta vaikka vihreäksi, ikkunaan saa läpinäkyvyyttä tai sitten tekstin ja taustan väri...

  Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 4: Komentorivi Windowsia käytettäessä komentoriviä ( command line, terminal, CLI ) tarvitsee todella harvoin, ellei käyttäjä ole tehokäyttäjän tasolla. Linux-maailmassa tilanne on vähän toinen, sillä pelkällä hiiren klikkailulla ei voi tehdä kaikkia toimintoja. Nykyisin Linuxin tilanne on sen suhteen kuitenkin muuttunut, että hiirellä voi tehdä jo paljon enemmän jutskia kuin aikanaan, mutta komentorivi on työkaluna silti vielä välillä aivan ehdoton. Tässä kuvassa näkyy Debian Gnomen yläpalkkia (käytössä on Arc-Menu perinteisen gnome-valikon sijaan) sekä komentorivi-ikkunan yläosaa. Komentorivityökaluna on Terminator, jonka voi ladata eri ohjelmavarastoista varsin helposti joko hiirellä klikkailemalla tai komentorivin kautta. Komentorivin kehotetta voi muokata omien halujen mukaiseksi ja siihen otan kantaa osassa 5. Komentorivin käyttö Komentoriviä on helppo käyttää, sillä sehän ei tarvitse muuta kuin komentojen kirjoittamista ja enterin painelua. ...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 3: Käyttäjä vai pääkäyttäjä? Tämä on kaikkien kysymysten äiti ja se pieni, mutta ratkaiseva tekijä siinä, onko kaikenlaisen kikkailun lopputuloksena lausahdus "Oho!" vai totaalinen ja peruuttamaton tuho. Distroa asentaessa asennusohjelma kysyy usein käyttäjän nimen ja salasanan sekä sen, käytetäänkö pääkäyttäjälle (usein administrator ) samaa salasanaa ja tähän kannattaa vastata kyllä, sillä silloin voit omalla salasanallasi käyttää sudo -komentoa ja olla hetken aikaa pääkäyttäjä. Mutta mitä tämä tarkoittaa?   (Kuvat: Pixabay)     Käyttäjän ja pääkäyttäjän ero Normaalille windows-käyttäjälle tämä on outoa, sillä Windows ei kysele turhia oikeuksia ja salasanoja. Linux-maailma on unix-maailma, jossa käyttäjillä on eri tasoja ja eri oikeuksia ja salasanoilla haetaan pientä turvallisuuslisää. Ajattele itseäsi autossa. Käyttäjä voi kyllä säätää kaikkea, mitä auton sisällä on, eli tuulilasinpyyhkimiä, lämpötilaa, tuuletusta, ikkunoiden asentoa ...

  Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 2: Distron valinnan jälkeen Distron valinnan jälkeen se pitää saada käyttöön, jotta siitä olisi hyötyä. Sinun täytyy ensin ladata kyseisen distron asennustiedosto levykuvana, eli .iso -tiedostona. Pidä huoli siitä, että yksittäisen kotikäyttäjän windows-läppärin ollessa kyseessä lataat levykuvan workstation - tai desktop -version. Esimerkiksi Fedoran tapauksessa: Iso-tiedoston lataus tapahtuu nuolen osoittamasta kohdasta. Kun tiedosto on latautunut, sinulla on kaksi vaihtoehtoa, eli joko teet tiedostosta käynnistyvän levykuvan usb-tikulle tai käytät sitä suoraan virtuaalikoneella. Usb-tikun voit tehdä esim. Balena Etcher -nimisellä ohjelmalla (tarkemmat ohjeet esim. tästä videosta) ja tikun tehtyäsi kytket sen koneeseesi ja käynnistät koneen uudelleen. Kun kone on käynnistymässä, niin paina Esc, Enter tjms. jotta pääset käynnistysvalikkoon ja sieltä valitset käynnistyslaitteeksi usb-tikkusi. Tämän jälkeen painat Enter ja jäät odottelemaan live-...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 1: Distron valinta Mikään ei ole niin haastavaa kuin valita itselleen linux-versio, joka miellyttää siinä määrin, että sitä jaksaa ja viitsii käyttää päivästä toiseen. Vaihtoehtoja on runsaasti ja niiden kokeilemiseen menee aikaa, joten ajattelin kirjoittaa ihan suomen kielisen kirjoituksen siitä, mitä kaikkea linuxia kokeillessa voi joutua pohtimaan. Aiheesta on englannin kielisiä kirjoituksia paljon, mutta suomeksi tietoa ei olekaan saatavilla liikaa, joten ajattelin työntää pienen lusikkani soppaan hämmentääkseni sitä vähän enemmän. Linux-tietouteni ei ole niin syvällistä kuin IT-alan ammattilaisen, sillä teen työkseni aivan muuta ja linux-touhu on minulle vain kevyt harrastus, mutta siinäpä juuri on yksi kirjoituksen pointeista, eli tavis kirjoittaa toisille taviksille. Toisilla linux-käyttäjillä on toisenlaisia mielipiteitä ja kokemuksia, kun taas minulla on omani ja kirjoitukseni onkin täysin subjektiivisen objektiivisuuden tuotos. Alkusanat Aloit...