Linux-tallaajan lavea polku

Kuten aiemmin kirjoitin, Emacs on julkaistu ensimmäisen kerran vuona 1976. Vaikka kehitys on kehittynyt ja melkein kaikki muu siinä ohessa, Emacs on kaikesta huolimatta pysynyt tekstipohjaisena sovelluksena. Vaikka tekstipohjaisuudessa on tietysti omat haittansa, on siinä etuna sovelluksen keveys ja nopeus. Kun tänä päivänä etsii tietoa erilaisista muistiinpano-ohjelmista, vastaan tulee usein termejä kuten /personal knowledge management app/, /productivity app/ ja /everything app/ ja kaikkien näiden taustallahan on ihmisen halu hallita ja kirjata elämäänsä vain yhdessä sovelluksessa. Tämä tuo sovellukselle aivan omat haasteena, sillä tietomäärä kasvaa jossain vaiheessa jopa varsin suureksi ja sen hallitseminen vaatii sovellukselta jo aika paljon ja tietomäärän pyörittäminen voi käydä verraten raskaaksi. Emacsin tekstit tallentuvat tekstimuodossa ja siten niitä voi hyödyntää missä tahansa tekstinkäsittelyohjelmassa suoraan tai vastaavasti ne siirtyvät halutuin osin copy/pastella toi...

Muistiinpanosovellukset Aina välillä tulee mieleen, että olisinpa kirjoittanut tuonkin muistiin. Tähän apuna on kynä ja paperi/muistikirja, mutta nykyään käytetään enemmän erilaisia muistiinpano-ohjelmia, mutta ongelmaksi tulee tietysti se, että kyseisen ohjelman pitää olla aina auki, jotta sitä käyttää. Netti on pullollaan erilaisia ja erityyppisiä ohjelmia tähän tarkoitukseen ja ongelmaksi tulee hyvin nopeasti valikoiman runsaus ja erilaisuus. Tähän löytyy ratkaisu vain rohkeasti kokeilemalla. Olen omalta osaltani kulkenut tämän hyvin tuskaisan polun ja vaikka jokaisessa muistiinpanotyypissä on omat hyvät puolensa, ratkaisu löytyi periaatteessa subjektiivisesti huonojen puolien vähyyden ja kompromissin minimoinnin kautta. Ohjelmat voidaan jakaa periaatteessa neljään luokkaan: muistilaput, hierarkkiset muistiinpanot, markdown-muistiinpanot ja jotain aivan muuta. Kokkeilin aikanaan näitä kaikkia ja päädyin itse hierarkkiseen ohjelmaan. Ohjelmien käyttötapoja on kaksi, joko käytät ohjel...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 9: Ja sitten kovaa käyttöä Osat 1-8 ovat antaneet sinulle nopeat perusteet Linuxin käytön aloittamiselle ja näiden osien lukemisen jälkeen tiedät linux-maailmasta enemmän kuin minä aikanaan aloittaessani. Linuxissa on edelleenkin omat haasteensa, mutta kehitys kehittyy silläkin saralla, joten ongelmat muuttuvat pienemmiksi koko ajan. Se ei tietenkään poista faktaa, että ongelma on edelleenkin ongelma, mutta sen ongelman häiritsevyys vähenee koko ajan. (Kuvat: Pixabay) Kirjoitin osiot tarkoituksella vähän ylimalkaisesti, sillä Linuxin opettelu vaatii paljon omaa panosta ja oma-aloitteisuutta. Linux-maailma on kuitenkin pääosin erilainen kuin Windows- tai Mac-maailma ja joudutkin opettelemaan välillä aivan uuden filosofian uuden käyttöjärjestelmäsi kanssa. Kirjoitusteni perusteella pääset kuitenkin helpommin liikkeelle verrattuna yksin aloittamiseen ja tiedon etsiminen on sinulle helpompaa. En väitä, että Linuxin käytön aloittaminen on helppoa, sillä kaik...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 8: Linux ja tietoturva Nykymaailman it-maailman kauhuskenaarioiden toteutuessa on käyttäjällä, tai ainakin tulisi olla, mielessä oman toimintaympäristönsä tietoturva. Nyt en puhu siitä, kuinka isot korporaatiot vakoilevat pientä käyttäjää, vaan siitä, kuinka oma toiminta voi muuttaa toimintaympäristön joko turvalliseksi tai turvattomaksi. Windows-maailmassa ei tule toimeen ilman toimivaa virusturvaa, mutta mikä on tilanne Linux-maailmassa? (Kuvat: Pixabay) Virukset ja haittaohjelmat Linux-maailmassakin on viruksia, mutta niiden esiintymistiheys huomattavasti pienempi kuin Windows-maailmassa ja tässä isona tekijänä on ohjelmakoodin avoimuus, eli kaikki näkevät halutessaan lähdekoodin. Toinen vaikuttava tekijä virusten huonolle toimivuudelle on käyttäjä- ja pääkäyttäjätilien eriyttäminen. Kuten osassa 3 kirjoitin, on käyttäjällä ja pääkäyttäjällä oltava eri tilit, sillä koko ajan pääkäyttäjänä toimiminen altistaa järjestelmän niin käyttäjän omalle ...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 7: Ohjelmat Kuten Windowsissakin, Linux tarvitsee ohjelmia ollakseen käyttäjälleen hyödyksi. Windows-ohjelmat eivät kuitenkaan toimi suoraan Linuxissa, joten uusi käyttäjä joutuu hitusen miettimään ohjelmiaan. Distron alkuperä vaikuttaa siihen, millaisina ja miten pakattuina paketteina ohjelmat ovat, eli Debian pakkaa tiedostonsa eri tavoin kuin Fedora jne., joten käyttäjän haluaman ohjelman alkuperän suhteen täytyy olla tarkkana. Distron valinta voi vaikuttaa myös käytettävien ohjelmien versioon ja ikään, ja esimerkiksi Debian tulee noin vuoden tai kaksi joidenkin ohjelmien kanssa. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä normaalin käyttäjän kannalta, mutta se on hyvä tiedostaa. Repot eli ohjemistovarastot Jokaisella distrolla on omat reponsa ( repository , ohjelmistovarasto/-kirjasto), jonne kehittäjät lataavat ohjelmat käyttäjän asennettavaksi. Sen lisäksi yleisesti käytössä on Flatpak-niminen repo, jota useimmat distrot osaavat käyttää hyväkseen helpo...

Linux-käyttäjäksi alkaminen, osa 6: Tietokoneen hankinta, kokemusasiantuntijan rooli Alussa mainitsin tietokoneen ja Linuxin yhteistyöstä, että siinä saattaa olla joitain häiriöitä mikäli tietokone on uusi. Itselläni tuli uuden läppärin hankinta eteen ja muutaman päivän vertailun jälkeen päädyin tilaamaani laitteeseen. Konesuosituksia linux-käyttöön on paljon ja uutta konetta valitessani mielessäni oli taannoin lukemani artikkeli, jossa mainittiin  erityisesti Lenovon Thinkpadien ja Dellin läppäreiden toimivan linuxin kanssa jo uutena. Tässä lienee taustalla paljolti se, että näiden konemallien käyttämä tekniikka ei pääosin ole uusinta uutta, vaan hyväksi ja toimivaksi todettua vanhempaa tekniikkaa. Näin ollen päätin hankkia Lenovon Thinkpadin mallia E14, sillä tässä yksilössä voima riittää vähän pidemmälle olematta kuitenkaan kauhea tykki ja tiedon valtavirran kuningas. Koska kyseinen läppäri on kuitenkin tuotantolinjan uudemmasta päästä, eli alle vuoden vanha malli tjms., joten p...